{"id":7,"date":"2017-09-25T09:56:05","date_gmt":"2017-09-25T06:56:05","guid":{"rendered":"https:\/\/talvisota.local\/?page_id=7"},"modified":"2017-11-27T16:06:32","modified_gmt":"2017-11-27T14:06:32","slug":"talvisota","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/talvisota.fi\/","title":{"rendered":"Etusivu"},"content":{"rendered":"

Talvisota j\u00e4i maailmansodan erilliseksi sodaksi<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisota (1939\u221240) k\u00e4ytiin toisen maailmansodan aikana ilman ett\u00e4 talvisota olisi tullut osaksi maailmansotaa. Talvisota j\u00e4i erilliseksi Neuvostoliiton ja Suomen v\u00e4liseksi sodaksi. Sit\u00e4 vastoin kes\u00e4ll\u00e4 1941 alkanut jatkosota oli osa maailmansotaa. Neuvostoliiton puna-armeija taistelut toisessa maailmansodassa alkoivat Saksan aloitettua 22.6.1941 hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4.<\/p>\n

Otto-Ville Kuusinen ja Terijoen hallitus<\/span><\/strong><\/p>\n

\"\"Neuvostoliitto ja Terjoella edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perustettu Suomen kansanhallitus allekirjoittivat 2.12.1939 sopimuksen keskin\u00e4isest\u00e4 avusta ja yst\u00e4vyydest\u00e4. Sopimusta allekirjoittamassa ulkoasiain kansankomissaari Vjat\u0161eslav Molotov. H\u00e4nen takanaan kansanhallituksen puheenjohtaja O. V. Kuusinen. Stalinin vasemmalla puolella puolustuksen kansankomissaari Kliment Voro\u0161ilov ja Leningradin kommunistisen puoleen johtaja Andrei \u017ddanov. Kuva: Photo12\/UIG\/Getty Images.<\/em><\/p>\n

Neuvostoliiton lopulliset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t talvisodassa k\u00e4viv\u00e4t selv\u00e4ksi heti sodan alettua. Se perusti valtaamalleen Terijoelle Otto Ville Kuusisen johtaman Suomen kansanhallituksen. Hallituksen p\u00e4\u00e4- ja ulkoministeri Kuusinen oli 1918 siirtynyt Suomesta Neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4lle ja luonut poliittisen uran Neuvostoliitoksi 1922 muuttuneen valtion kommunistisessa puolueessa.<\/p>\n

Iso-Britannia ja Ranska suunnittelivat Suomen auttamista<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisodan aikana Suomi sai apua l\u00e4hinn\u00e4 Ruotsilta ja Ison-Britannian ja Ranskan muodostamalta liittoutumalta eli l\u00e4nsivalloilta. Ruotsi p\u00e4\u00e4tti kuitenkin pysy\u00e4 virallisesti puolueettomana ja l\u00e4hetti Suomeen vain vapaaehtoisia. Ruotsi ja muut Pohjoismaat eiv\u00e4t suostuneet suunnitteilla olleisiin l\u00e4nsivaltojen joukkojenkuljetuksiin alueidensa kautta Suomeen.<\/p>\n

L\u00e4nsivallat tavoittelivat Kiirunan malmikaivoksia Pohjois-Ruotsissa<\/span><\/strong><\/p>\n

Iso-Britannian ja Ranskan muodostamien l\u00e4nsivaltojen p\u00e4\u00e4tavoitteena Skandinaviassa oli saada haltuunsa Saksan sotateollisuudelle t\u00e4rke\u00e4t Kiirunan malmikaivokset Pohjois-Ruotsissa. Lis\u00e4ksi Norjan rannikko kiinnosti \u00a0l\u00e4nsivaltoja. Ne eiv\u00e4t halunneet joutua sotaan Neuvostoliittoa vastaan.<\/p>\n

Ison-Britannian ja Ranskan yhteinen sotaneuvosto p\u00e4\u00e4tti 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 helmikuuta 1940 auttaa Suomea sotilaallisesti. Sotilasretkikunta suunniteltiin l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen. Osa joukoista olisi j\u00e4tetty suojaamaan kuljetusreitti\u00e4, jonka varrella oli Kiirunan kaivosalue. Norja ja Ruotsi vastasivat kielt\u00e4v\u00e4sti l\u00e4nsivaltojen l\u00e4pikulkupyynt\u00f6ihin. L\u00e4nsivaltojen p\u00e4\u00e4t\u00f6s l\u00e4hett\u00e4\u00e4 joukkoja Suomeen oli yksi syy siihen, ett\u00e4 Stalin p\u00e4\u00e4tti luopua Suomen valtauksesta.<\/p>\n

Talvisodan taistelutappiot<\/span><\/strong><\/p>\n

Puolustusvoimien ja puolustusministeri\u00f6n sodan j\u00e4lkeen tekemien ilmoitusten mukaan talvisodan tappiot olivat 67\u00a0000 henke\u00e4. Kaatuneiden ja kent\u00e4lle j\u00e4\u00e4neiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli yli 24\u00a0000. Kun tappioihin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n haavoihinsa kuolleet, kotiseudun pommituksissa ja kauppalaivastossa kuolleet on kaatuneiden ja kuolleiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 yli 25\u00a0000.<\/p>\n

Suomelle katkera rauha solmittiin 12.3.1940 Moskovassa<\/span><\/strong><\/p>\n

Talvisodan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt rauha oli Suomelle katkera. Suomi joutui luovuttamaan noin 12 % pinta-alastaan ja lis\u00e4ksi vuokraamaan Neuvostoliitolle Hankoniemen alueen l\u00e4hivesist\u00f6ineen laivastotukikohdaksi. Luovutettaviin alueisiin kuului suuria alueita, joita puna-armeijan joukot eiv\u00e4t olleet taisteluissa valloittaneet. Neuvostoliitto palautti rauhansopimuksen mukaisesti puna-armeijan valtaaman Petsamon alueen.<\/p>\n

Luovutettujen alueiden v\u00e4est\u00f6 siirtyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaisuudessaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neeseen Suomeen. Uudelleen sijoitettavien ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli noin 420\u00a0000 eli l\u00e4hes 12 % silloisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Moskovan rauhansopimus oli l\u00e4nsivalloille pettymys<\/span><\/strong><\/p>\n

L\u00e4nsivallat pitiv\u00e4t talvisodan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 tappionaan. Mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 hallitsemaan Kiirunan malmialueita Ruotsissa oli menetetty. Asetoimitukset Suomeen keskeytettiin, ja Suomelle jo myytyj\u00e4 aseita vaadittiin palautettavaksi.<\/p>\n

Suomen solmima rauhansopimus tulkittiin Suomen antautumiseksi. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys el\u00e4\u00e4 viel\u00e4kin osassa l\u00e4nsimaista historiankirjoitusta. Samoin el\u00e4\u00e4 Neuvostoliiton historiankirjoituksen levitt\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 puna-armeija olisi ennen rauhansopimusta vallannut Viipurin. Kaupungin keskusta oli yh\u00e4 suomalaisjoukkojen hallussa rauhan tullessa. Viipurin linnan tornissa liehui Suomen lippu.<\/p>\n

Neuvostoliitto torjui ajatuksen pohjoismaisesta puolustusliitosta<\/span><\/strong><\/p>\n

Neuvostoliitto torjui talvisodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Suomen pyrkimykset pohjoismaiseen puolustusliittoon ja my\u00f6hemmin Ruotsin ja Suomen valtiounioniin. Ruotsi piti tiukasti kiinni talvisodan aikaisesta julistuksestaan, jossa se kielt\u00e4ytyi auttamasta Suomea sodassa Neuvostoliittoa vastaan vakinaisen v\u00e4en joukoilla. Suomi oli talvisodan j\u00e4lkeen entist\u00e4 yksin\u00e4isempi.<\/p>\n

Ari Raunio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Talvisota j\u00e4i maailmansodan erilliseksi sodaksi Talvisota (1939\u221240) k\u00e4ytiin toisen maailmansodan aikana ilman ett\u00e4 talvisota olisi tullut osaksi maailmansotaa. Talvisota j\u00e4i erilliseksi Neuvostoliiton ja Suomen v\u00e4liseksi sodaksi. Sit\u00e4 vastoin kes\u00e4ll\u00e4 1941 alkanut jatkosota oli osa maailmansotaa. Neuvostoliiton puna-armeija taistelut toisessa maailmansodassa alkoivat Saksan aloitettua 22.6.1941 hy\u00f6kk\u00e4yksens\u00e4. Otto-Ville Kuusinen ja Terijoen hallitus Neuvostoliitto ja Terjoella edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":131,"parent":0,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"custom-templates\/main-level.php","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-7","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/comments?post=7"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1930,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/pages\/7\/revisions\/1930"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media\/131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/talvisota.fi\/api\/wp\/v2\/media?parent=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}