Laatokan ja Jäämeren välisellä alueella rajan pinnan väestö jäi evakuoimatta

Laatokan ja Jäämeren välisellä alueella evakuoinnit jäivät vähäisiksi. Vapaaehtoiseen evakkoon lokakuussa lähteneet palasivat marraskuun lopulla kotipaikoilleen koulujen aloittaessa jälleen toimintansa. Kouluhallitus oli 28.11. ilmoittanut koulutyön aloittamisesta. Pakkoevakuoinnit olivat jääneet Laatokan pohjoispuolella vähäisiksi.

Puna-armeijan hyökkäyksen alkaessa rajan pinnassa asuneita ei ennätetty evakuoida. Neuvostojoukkojen valtaamille alueille jäi suurimmat määrät suomalaisia Suojärven ja Suomussalmen kuntien alueille, pienempiä määriä Kuusamon ja Petsamon alueille.

Vallattujen alueiden väestöstä tuli Suomen kansantasavallan asukkaita

Valtaamiltaan alueilta Karjalan kannaksella ja Suomenlahden ulkosaarilta puna-armeija kokosi yli 70 henkeä, jotka koottiin Terijoelle, Suomen Kansantasavallan hallituskaupunkiin. Laatokan pohjoispuolisilla vallatuilla alueilla väestö sai aluksi jäädä paikoilleen. Paikallishallinnosta vastasivat Kansantasavallan alaiset Työtätekevien Kansanrintaman Komiteat. Käytännössä hallinnon väliportaana toimivat paikalliset neuvostoviranomaiset.

Takaisin Suomeen palasi vajaat 2 400 Neuvostoliittoon jäänyttä

Suomen viranomaisille ei muodostunut selkeätä kuvaa Neuvostoliiton valtaamille alueille jääneen suomalaisväestön koosta. Näistä ihmisistä pääsi aikanaan palaamaan Suomeen viranomaisten laatimien tilastojen mukaan vajaat 2 400. Yksityiskohtaiset tiedot Neuvostoliitossa kuolleista puuttuvat.  Suojärven vajaasta 15 000 asukkaasta jäi vihollisen valtaamalle alueelle yli 1 900 henkilöä. Vajaan 10 500 asukkaan Suomussalmella miehitetylle alueelle jäi yli 300 ihmistä. Petsamon alueelle jäi yli 300 henkeä.

Suomalaisväestö siirrettiin helmikuussa leireille alkeellisiin oloihin

Laatokan ja Jäämeren välisen miehitysalueen suomalaiset siirrettiin pois asuinalueiltaan helmikuussa. Heidät sijoitettiin kauemmaksi rintamista heitä varten perustetuille leireille. Siellä työkykyiset joutuivat tekemään töitä. Siitä maksettiin pientä palkkaa. Leireillä oli puutetta ruuasta, ja olot olivat suomalaisittain kovin alkeelliset.

Kolmella leirillä oli 2 080 ihmistä

Leirejä oli kolme. Prääsän alueella oli Interposjolokin leiri, jossa oli osa suojärveläisistä. Osa heistä joutui Kontupohjan alueelle Kovgoran-Goimasin leirille, jossa oli myös Salmin asukkaita. Kolmas Kintismään leiri oli Uhtuan alueella, Kalevalan piirissä. Sinne siirrettiin lähinnä Suomussalmen miehitetyn alueen suomalaiset.

Neuvostoviranomaisten mukaan leirien asukkaiden yhteismäärä oli 2 079 henkilöä (miehiä 401, naisia 583 ja alle 16-vuotiaita eli lapsia 1 095). Interposjolokin leirillä asui 1 329 henkilöä (miehiä 194, naisia 401 ja lapsia 734). Kovgoran-Goimasin leirillä asui 411 henkilöä (miehiä 94, naisia 140 ja lapsia 267). Kintismään leirillä oli 270 henkeä (miehiä 114, naisia 62 ja lapsia 94). Näiden leirien asukasmäärä lisättynä Terijoen suomalaisväestöllä jää kuitenkin pienemmäksi kuin Suomeen palautettujen kokonaismäärä.

Rauhansopimuksessa ei määritetty Neuvostoliittoon jääneiden suomalaisten asemaa

Miehitysalueille jääneen suomalaisen siviiliväestön asemaa ei ollut määritetty 12.3.1940 solmitussa rauhansopimuksessa. Heidän palauttamisensa Suomeen viipyi ja tapahtui vasta sotavankien vaihdon jälkeen. Pääosa suomalaisista sotavangeista kotiutettiin huhtikuun loppuun mennessä.

Neuvostohallitus päätti 4.5.1940 ehdoista suomalaisten paluulle Suomeen

Neuvottelut siviilien kohtalosta venyivät. Neuvostoliiton edustajat ilmoittivat 4.5.1940 hallituksensa tekemästä päätöksestä, jossa määritettiin internoitujen suomalaisten kotiuttamisen ehdot. Niissä sanottiin mm., että Suomen kansalaisilla oli lupa matkustaa Suomeen ennen 1. kesäkuuta 1940. Neuvostoliittolaisten viranomaisten oli todettava heidän halunsa matkustaa Suomeen. Internoitujen luovutuspaikat ilmoitettiin 17.5. Ne olivat Vainikkala, Värtsilän rautatieasema, Suomussalmen Lonkan kylä ja Petsamo.

Mukaan sai ottaa rajallisen määrän tavaroita

Junalla Suomeen palaavat perheenpäät ja yksinäiset saivat ottaa mukaansa vain 50 kg tavaroita. Perheenjäsenten tavaramäärä oli rajoitettu 25 kiloon. Hevoskyydillä palaavat saivat ottaa mukaansa enemmän tavaroita. Leireillä tienattuja ruplia ei saanut ottaa mukaansa lainkaan ja Suomen markkoja sai olla korkeintaan 500 henkilöä kohti. Jalometallien vienti maasta oli myös kielletty. Yksi sormus kuitenkin sallittiin.

Ensimmäiset suomalaiset pääsivät rajan yli Suomeen 25.5.

Pääosa suojärveläisistä eli Interpojolkin leiriläiset 1 267 henkilöä luovutettiin Suomen viranomaisille Värtsilän Kaurilan asemalla.  Seuraava erä, 490 suomalaista Kaimaojan leiriltä luovutettiin 30.5. Värtsilässä. Samana päivänä luovutettiin Vainikkalassa Terijoen 73 suomalaista. Petsamon alueen 293 suomalaista ja Sallan Kurtin kylän 13 asukasta  luovutettiin myös 30.5. Näiden 305 henkilön luovutus tapahtui Liinahamarin satamassa. Viimeinen erä, 254 elävää ja 2 vainajaa Kintismään leiriltä palautettiin 3.6. Suomussalmen Lonkan rajavartioaseman alueella. Vainajat olivat kuolleet matkalla leiriltä rajalle. Suomalaisilla oli mukaan 17 hevosta. Kahdeksastoista oli kuollut matkalla.

Neuvostoliiton leiriltä palanneet joutuivat Suomessa karanteeniin ja osa vankilaan

Suomessa neuvostoleireiltä palanneet joutuivat kahdeksi viikoksi karanteeniin. Siellä kovia kokeneet Suomen kansalaiset joutuivat myös valtiollisen poliisin kuulusteluihin. Eniten maanpetossyytteitä saivat Mieslahdella karanteenissa olleet suomussalmelaiset. Tuomion sai 26 miestä ja yksi nainen. Kaikki muut paitsi yksi mies valitti Hyrynsalmen kihlakunnan oikeuden päätöksistä Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus lievensi joitakin tuomioita. Rangaistukset vaihtelivat. Lievin rangaistus oli seitsemän vuotta vankeutta ja kansalaisoikeuden menettäminen kymmeneksi vuodeksi. Ankarin rangaistus oli 12 vuotta vankeutta ja kansalaisoikeuden menettäminen 15 vuodeksi. Muilla karanteenipaikkakunnilla oli tuomittuja yhteensä vain neljä. He kaikki olivat suojärveläisiä.

Neuvostoliitossa kuoli yli sata suomalaista siviiliä

Miehityksen aikana kuoli Aune Lämsän keräämien tietojen mukaan 19 suojärveläistä. Leiriaikana kuoli vielä 62 ja paluumatkalla Suomeen 8. Karanteeniaikana Helsingissä kuoli vielä aliravitsemukseen ja sairauksien takia 17 ihmistä.  Muiden kuntien Neuvostoliitossa kuolleista ei ole olemassa tarkempia tietoja.

Suomalaisia jäi Neuvostoliittoon ainakin noin sata

Neuvostoliittoon jäi ainakin 61 suojärveläistä, 35 suomussalmelaista ja 4 Petsamon alueelta kotoisin ollutta. Lisäksi kolme suojärveläistä vangittiin Neuvostoliitossa leirillä eikä heitä palautettu Suomeen. Petsamon alueen asukkaista kolme oli pidätetty Neuvostoliitossa.

Ari Raunio