Saksan salamasotataktiikka johti nopeaan menestykseen

Saksan hyökkäys Puolaan eteni nopeasti. Ilmavoimat tukivat tehokkaasti kärjessä eteneviä panssarivaunuja ja moottoroitua jalkaväkeä. Nämä ns. nopeat joukot etenivät syvin tavoittein sivustoistaan välittämättä. Puolan armeija oli käytännöllisesti katsoen lyöty jo reilun kahden viikon taistelujen jälkeen. Puolan lännessä olleet joukot oli 17.9. mennessä saarrettu.

Neuvostoliitto hyökkäsi 17.9. Puolaan

Puna-armeijan joukot ylittivät Puolan rajan 17.9. Ne etenivät nopeasti saavuttaen jo 18.9. Brest-Litovskin, jossa oli jo saksalaisia joukkoja. Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaari V. Molotov perusteli ennen hyökkäyksen alkua Neuvostoliiton toimintaa nootilla, joka jätettiin Puolan Moskovan-lähettiläälle.

Nootin mukaan Puolan valtio ja sen hallitus olivat tosiasiallisesti lakanneet olemasta. Täten Neuvostoliiton ja Puolan välillä solmitut sopimukset eivät enää olleet voimassa. Neuvostoliitto ei enää voinut puolueettomasti suhtautua tapahtumiin Puolassa. Neuvostohallitus ei liioin voinut välinpitämättömästi suhtautua siihen, että Puolan alueella asuvat ja oman onnensa nojaan jätetyt ukrainalaiset ja valkovenäläiset jäivät turvattomiksi. Vallitsevassa tilanteessa neuvostohallitus oli antanut puna-armeijan ylimmälle päällystölle määräyksen antaa suojajoukoille käsky ylittää raja sekä ottaa ukrainalaisen ja valkovenäläisen väestön henki ja omaisuus suojelukseensa.

Iso-Britannia ja Ranska katsoivat, ettei niiden maaliskuussa antamat takuut Puolalle koskeneet Neuvostoliiton hyökkäystä. Se ei ollut eurooppalainen valtio. Kumpikaan länsivalta ei julistanut Neuvostoliitolle sotaa eikä liioin katkaissut diplomaattisia suhteita sen kanssa. Länsivaltojen tavoitteena oli välttää joutuminen sotaan Saksan lisäksi Neuvostoliittoa vastaan.

Neuvostoliitto ja Saksa tarkensivat etupiirijakoaan syyskuun lopulla

Tosiasiallisesti puna-armeija otti haltuunsa sen osan Puolaa, joka Moskovassa 23.8.1939 sovitun etupiirijaon mukaan kuului sille.  Hyökkäämättömyyssopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaista etupiirijakoa tarkannettiin 28.9. Moskovassa. Liettua siirrettiin Neuvostoliiton intressipiiriin ja Puolan jakoa tarkennettiin.

Samaan aikaan päättyi taistelu Varsovasta kaupunkia puolustaneiden puolalaisten antautumiseen. Viimeiset taistelut Puolassa käytiin lokakuun alkupäivinä. Ne päättyivät puolalaisten joukkojen antautumiseen 6.10.

Puola kärsi kuukauden sodassa suuret tappiot

Saksan nopeasti ja näennäisesti helposti saavutettu voitto ei kuitenkaan tullut ilman tappioita. Saksan tappiot olivat yli 13 000 kaatunutta, haavoihinsa kuollutta ja lopullisesti kadonnutta. Haavoittuneita oli yli 30 000. Puolassa menetti syyskuun taisteluiden aikana eräiden arvioiden mukaan noin 70 000 puolalaista henkensä, noin 130 000 haavoittui ja yli 300 000 joutui vankeuteen. Saksalaiset aloittivat 27.9. juutalaisten vainot valtaamillaan alueilla.

Arviot puna-armeijan valtaamalta alueelta vankileireille Neuvostoliittoon siirrettyjen puolalaisten määrästä vaihtelevat suuresti. Pienimmät arviot ovat noin 100 000.

Neuvostoliitto ja Saksa jakoivat Puolan

Puolan jako oli sen historiassa jo neljäs. Neuvostoliitto liitti valtaamansa alueet osin Ukrainan neuvostotasavaltaan ja osin Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Vilnan alueen se antoi Liettualle. Saksa liitti Puolan läntisimmät osat Saksaan ja muodosti lopuista kenraalikuvernementin.

Puolan pakolaishallitus aloitti toimintansa Pariisissa

Kenraali Wladislav Sikorskin johtama Puolan pakolaishallitus aloitti syyskuun lopulla toimintansa Ranskassa. Sinne oli siirtynyt myös Romanian kautta Puolasta pakoon päässeet sotilaat. Hallituksen käytössä oli aluksi noin 40 000 miehen vahvuinen puolalaisarmeija, joka kasvoi jo vuoden 1940 alkuun mennessä yli kaksinkertaiseksi. Ranskassa hallitus siirtyi Pariisista Angeriin.

Saksan menestyksellinen hyökkäys Ranskaan toukokuussa 1940 johti hallituksen ja Ranskassa taistelleiden puolalaisjoukkojen siirtymiseen Englantiin. Täällä pakolaishallitus sijoittui Lontooseen.

Puolalaiset joukot taistelivat länsiliittoutuneiden puolella sodan loppuun asti

Puolalaisjoukot kasvoivat sodan aikana. Suurin lisäys tuli Neuvostoliitossa perustetusta puolalaisarmeijasta, joka siirrettiin Lähi-itään länsiliittoutuneiden johtoon. Puolalaiset joukot taistelivat liittoutuneiden eri rintamilla maailmansodan loppuun asti. Puolan laivaston Saksan-sodasta selvinneet osat toimivat Englannissa yhteistoiminnassa Ison-Britannian laivaston kanssa.

Ari Raunio