Eduskunta kokoontui 30.11. illalla

Eduskunta kokoontui 30.11. illalla ylimääräiseen istuntoon. Se oli määrätty alkamaan kello 18. Turvallisuussyistä istunto pidettiin eduskuntatalon sijaan Vallilan työväentalolla. Istuntopaikan vaihto lienee yhtenä syynä siihen, että aloittamisajankohtaa siirrettiin kaksi tuntia myöhemmäksi. Istunto alkoi kello 20. Paikalla oli 163 kansanedustajaa.

Pääministeri, ulkoasiainministeri ja puolustusministeri esittivät illan ensimmäisessä suljetussa täysistunnossa valtioneuvoston tiedonannon. Seuraava eduskunnan suljettu istunto alkoi samana iltana kello 21.10. Siinä hallitus sai eduskunnalta luottamuslauseen.

Eduskunta siirtyi 1.12. kello 3 lähtevällä junalla Kauhajoelle

Kansanedustajille ilmoitettiin istuntojen jälkeen pöytäkirjan ulkopuolella tasavallan presidentin päätöksestä. Sen mukaan eduskunnan toiminta siirrettäisiin pääkaupungin ulkopuolelle. Paikkakunta luvattiin kertoa kansanedustajille myöhemmin. Kansanedustajien ja eduskunnan virkamiesten oli tultava ajoissa Helsingin rautatieasemalle, josta lähtisi kello 3 ylimääräinen juna eduskunnan uudelle kokoontumispaikkakunnalle. Kaksi edustajaa vastusti eduskunnan siirtymistä pois Helsingistä. Juna lähti kello 3 Kauhajoelle. Osa edustajista ei vielä tällöinkään tiennyt junan määränpäätä.

Eduskunnalta luottamuslauseen saanut Cajanderin hallitus erosi

Eduskunnan istuntojen jälkeen pidetyssä hallituksen kokouksessa pääministeri Cajander totesi hallituksen toiminnan joutuneen sellaiseen pisteeseen, ”josta eteenpäin toisella hallituksella mahdollisesti oli paremmat edellytykset ja että sen vuoksi voisi olla asianmukaista asettaa paikkamme Tasavallan presidentin käytettäväksi”. Sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Väinö Tanner kannatti pääministerin ehdotusta.

Pääministeri jätti yöllä presidentti Kalliolle hallituksen eroanomuksen. Se tapahtui Kuusisaaressa Krogiuksen huvilalla, jonne presidentti oli siirtynyt. Pääministerin mukana eroanomusta jättämässä olivat maatalousministeri Pekka Heikkinen maalaisliitosta ja salkuton ministeri Ernst von Born ruotsalaisesta kansanpuolueesta.

Risto Ryti uuden 1.12. nimetyn hallituksen pääministeriksi

Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti tuli 1.12. kello 17 nimetyn uuden hallituksen pääministeriksi. Edistyspuolueeseen kuulunut Ryti palasi vastentahtoisesti politiikkaan. Erityisesti eroavan hallituksen ulkoasiainministeri Väinö Tanner painosti Rytiä ryhtymään pääministeriksi. Suomen Tukholman-lähettiläs J. K. Paasikivi tuli hallitukseen salkuttomaksi ministeriksi. Hän oli taustaltaan kokoomuslainen, mm. entinen puolueen puheenjohtaja.

Neuvostoliitto muodosti 1.12. Terijoella ns. Kuusisen hallituksen

Yhdysvallat teki 1.12. välitystarjouksensa. Neuvostoliitto torjui sen viittaamalla hyviin väleihinsä Suomen kansanhallituksen kanssa. Kyseessä oli Neuvostoliiton Terijoelle muodostama Otto Ville Kuusisen johtama hallitus. Neuvostoliitto solmi sen kanssa jo 2.12. Moskovassa avunanto- ja ystävyyssopimuksen. Moskovan samana päivänä antaman ilmoituksen mukaan Karjalan kansa [Neuvostoliiton karjalan väestö] liittyisi nyt suomalaisiin heimoveljiinsä perustaakseen yhteisen kansallisvaltion.

Suomen uusi hallitus oli ensimmäisenä toimenpiteenään yrittänyt käynnistää uudelleen neuvottelut Neuvostoliiton hallituksen kanssa. Nyt se ei ollut mahdollista, koska Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa vain Kuusisen hallituksen.

Ruotsi torjui ehdotuksen osallistumisesta Ahvenanmaan puolustamiseen

Ruotsin ulkoministeri Richard Sandler joutui eroamaan Suomi-sympatioidensa takia talvisodan alettua. Hänen vaimonsa toimi talvisodan aiakana aktiivisesti suomalaisten lapsien saamiseksi Ruotsiin turvaan. Sandler (vasemmalla) vieralulla Lapin läänin maaherran Kaarlo Hillilän luona Rovaniemellä 1.10.1940. SA-kuva.

Suomen hallituksen ulkoasiainvaliokunta päätti pyytää Ruotsin mukaan puolustamaan Ahvenanmaata. Yhteisestä puolustuksesta oli tehty periaatteellisella tasolla sopimus Tukholmassa tammikuussa 1939. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä oli Kansainliiton hyväksyntä Ahvenanmaan puolustusvalmisteluille. Neuvostoliitto torjui asian käsittelyn Kansainliitossa.

Tanner soitti vielä kokouksen aikana Ruotsin pääministeri P. A. Hanssonille. Hän oli Ruotsin sosiaalidemokraattisen puoleen puheenjohtaja. Tanner sai Hanssonilta kieltävän vastauksen. Ruotsi ei ottaisi osaa Neuvostoliiton ja Suomen väliseen sotaan. Suomen asiaan myönteisesti suhtautunut Ruotsin hallituksen ulkoasiainministeri Richard Sandler vaihtui 3.12. hallituksen vaihdon yhteydessä. Ruotsiin nimetyn uuden laajapohjaisemman Hanssonin johtaman hallituksen ulkoministeriksi tuli maan Oslon-lähettiläs Christian Günther.

Ruotsi pysyminen sodan ulkopuolella oli ilmoitettu Suomelle jo ennen sotaa

Ruotsin pääministeri Hansson oli jo Moskovan neuvottelujen aikana vastannut kirjeitse veljespuolueen puheenjohtajan Tannerin tiedusteluun Ruotsin suhtautumisesta sotaan Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Vastaus oli selkeä ei Ruotsin osallistumiselle sotaan. Suomalaiset elättelivät kuitenkin toivoa Ruotsin kannan muuttumisesta, kun tosi olisi kyseessä. Ruotsin kanta ei muuttunut. Se ei ryhtyisi sodan osapuoleksi lähettämällä vakinaisia joukkoja Suomeen. Ruotsi antoi apua ja lähetti Suomeen vapaaehtoisia.

Suomen hallitus kääntyi Kansainliiton puoleen

Suomen hallitus päätti kokouksessaan 2.12. kääntyä Kansainliiton puoleen. Tanner ja Paasikivi perustelivat päätöstä mm. sillä, että Kansainliitto voisi toimia välittäjänä Neuvostoliiton ja Suomen välillä tai ainakin kehottaa muita valtioita auttamaan Suomea.

Suomen edustajiksi Kansainliiton yleiskokoukseen määrättiin 8.12. Suomen Tallinnan-lähettiläs Rudolf Holsti ja Suomen Pariisin-lähettiläs, ministeri Holma. Valtuuskuntaan määrättiin myös everstiluutnantti Aladár Paasonen. Holsti oli ollut mm. Suomen ulkoministeri ennen Erkkoa.

Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta 14.12.

Ulkoministeriön antamien ohjeiden mukaisesti valtuuskunnan oli noudatettava skandinaavista suuntausta. Sen mukaisesti Suomi ei kannattaisi Neuvostoliiton erottamista Kansainliitosta. Valtuuskunta sai kuitenkin ulkoasiainministeri Tannerilta valtuudet äänestystilanteissa toimia oman harkintansa mukaan, ”koska kotoa oli huonojen yhteyksien vuoksi vaikea antaa neuvoja äänestystilanteiden varalle”.

Kansainliiton neuvosto erotti 14.12. Neuvostoliiton järjestön jäsenyydestä. Erottamista kannatti seitsemän neuvoston jäsentä, mm. Ranska ja Iso-Britannia. Neuvostoon juuri valittu Suomi yhdessä Kiinan, Kreikan ja Jugoslavian kanssa pidättäytyi äänestyksestä.

Ari Raunio