Suomen Punainen Risti kortistoi sairaanhoitajat

Suomen Punaisessa Ristissä toimi vapaaehtoisvoimin sairaanhoitajavaliokunta. Se ylläpiti kortistoa sairaanhoitajista ja valmisteli sairaanhoitajien sijoittamista sodan ajan tehtäviin. Toiminta tapahtui yhteistyössä puolustuslaitoksen kanssa.

Ylimääräisten harjoitusten alkaessa lokakuussa 1939 valiokunta perusti toimiston Punaisen Ristin keskuskansliaan. Toimisto määräsi sairaanhoitajia puolustuslaitoksen esittämiin tehtäviin. Määräyksen noudattaminen oli alkuvaiheessa vapaaehtoista.

Sairaanhoitajia voitiin käskeä tehtäviin työvelvollisuuslain perusteella

Lokakuussa voimaan astunut laki työvelvollisuudesta määritti lääkintähallituksen viranomaiseksi, joka valmisteli ja määräsi lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja sairaanhoitajien sodan ajan tehtävät. Sairaanhoitajatoimisto vastasi käytännössä edelleenkin sairaanhoitajien sijoittamisesta yhteistoiminnassa Päämajan lääkintäosaston kanssa.

Perheellisille sairaanhoitajille määräys siirtyä mahdollisesti toiselle paikkakunnalle sotilassairaalaan oli ongelmallinen. Yleensä mies oli saanut määräyksen astua palvelukseen. Jotkut perheet ratkaisivat ongelman viemällä lapset isovanhempien luokse hoitoon

Sairaanhoitajatoimisto osan aikaa Vaasassa

Punaisen Ristin keskustoimisto, sairaanhoitajatoimisto mukaan luettuna siirtyi talvisodan sytyttyä joulukuussa Vaasaan. Toiminta vaikeutui mm. huonojen viestiyhteyksien takia. Keskustoimisto ja sairaanhoitajatoimisto palasivat tammikuussa takaisin Helsinkiin.

Punainen Risti luovutti puolustusvoimille yhdeksän kenttäsairaalaa

Suomen Punaisen Ristin Rovaniemelle Hotelli Pohjanhoviin perustama sairaala. Kuvaspäivä 2.1.1940. SA-kuva.

Talvisodan alkaessa Punaisella Ristillä oli valmiina yhdeksän kenttäsairaalaa. Ne luovutettiin puolustusvoimien käyttöön. Puolustusvoimien toivomuksesta Suomen Punaisen Ristin sairaalatoiminta uusittiin tammikuussa 1940. Sairaansijoja Punaisen Ristin sairaaloissa oli noin tuhat. Kaikki sairaalat tulivat myös puolustusvoimien käyttöön. Sairaaloissa hoidettiin edelleen myös siviilipotilaita. Punaisen Ristin ylläpitämissä sairaaloissa hoidettiin sodan aikana yli 9 000 potilasta.

Talvisodan alkaessa puolustusvoimien sairaaloissa oli 3 000 sairaanhoitajaa

Lääkintähenkilöstö työssään. Kuvausaika ja -paikka tuntematon. SA-kuva.

Talvisodan alkaessa sodan ajan puolustusvoimilla oli omissa sairaaloissaan käytössään 28 000 sairaansijaa. Sairaanhoitajia sairaaloissa oli noin 3 000. Talvisodan päättyessä puolustusvoimien sairaaloissa työskenteli 5 500 sairaanhoitajaa. Jotkut sairaanhoitajista oli samalla lottia. Sairaanhoitajien apulaisina työskenteli lääkintälottia. Pääosa heistä oli saanut lottien lyhyen ensiapukoulutuksen. Pidemmän noin kuuden kuukauden kurssin käyneitä oli suhteellisen vähän. Talvisodan aikana kaatui 12 sairaanhoitajaa.

Suomeen saapui ulkomaisia Punaisen Ristin lääkintämuodostelmia

Ruotsin Punaisen Ristin ambulanssin Savonlinnaan perustaman sairaalan potilashuone. Kuvausaika tuntematon. SA-kuva.

Pian sodan alettua Suomeen saapui ulkomaisia ambulansseiksi kutsuttuja lääkintämuodostelmia. Niitä lähettivät mm. Ruotsin, Tanskan ja Norjan Punaiset Ristit. Lääkintämuodostelmiin kuului ammattitaitoinen henkilöstö, joka perusti yleensä kenttäsairaalan. Sen kalustoon kuului myös ambulansseja.

Hollannin, Ison-Britannian, Ranskan ja Sveitsin Punaisten Ristien lääkintämuodostelmat ennättivät Suomeen vasta sodan päätyttyä.

Ari Raunio

Lähteitä: Rosén, Gunnar, Hundra år av krig och fred Finlands Röda kors 1877−1977, Finlands Röda Kors 1977 ja Talvisodan historia 4, Sotatieteen laitos 1989.