Kartta muokattu kirjasta Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin. Kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Loimolan suunnalla vihollisen hyökkäys pysäytettiin Kollaanjoelle

Suojärven suunnan puolustuksesta vastanneen Tiaisen divisioonan (12.D) joukot vetäytyivät 3.12. vastahyökkäyksen jälkeen osin pakokauhussa pääaseman läpi Kollaanjoelle. Sinne vihollisen hyökkäys pysäytettiin 7.12.1939 alkaneissa taisteluissa lopullisesti. Suvilahden−Kollaan−Loimolan suunta jäi IV Armeijakunnan sivusuunnaksi. Pitämällä Kollaanjoen tasa suojattiin armeijakunnan saarrostushyökkäykset Kitilän itäpuolella.

Laatokan rantateiden suunnalla hyökkäys pysäytettiin Kitilän tasalle

Laatokan tuntumassa puolustuksesta vastanneen Hannukselan divisioonan (13 .D) alueella pohjoisemmasta, Käsnäselän suunnasta hyökännyt vihollisdivisioona (18.Jv.D) pakotti suomalaisjoukot 4.12. luopumaan Uuksunjoella pääasemasta ja vetäytymään ensin Uomaan alueelle.

Armeijakunta (IV AK) antoi 5.12. Hannukselan divisioonalle oikeuden tarvittaessa vetäytyä pääpuolustusasemastaan uusiin puolustusasemiin Kitilän−Syskyjärven alueelle. Vetäytyminen tapahtui molempien teiden suunnissa 11.12. kuluessa. Vihollisdivisioonien kärjet saavuttivat armeijakunnan uuden puolustusaseman 12.12. aamuyöllä.

Vihollisjoukot onnistuivat hyökkäyksillään saamaan aikaan pienehköjä murtoja Kitilän−Syskyjärven puolustusasemassa. Tilanne vakautettiin paikallisilla vastahyökkäyksillä.

Neljäs Armeijakunta aloitti heti vastahyökkäykset Käsnäselän tielle

Käsnäselän tien suunnassa hyökännyt vihollisen jalkaväkidivisioona (18.Jv.D) pyrki heti Lemetin länsipuolelle päästyään hyökkäämään pohjoiseen. Hannukselan divisioonan (13.D) joukot aloittivat vastahyökkäykset Ruhtinaanmäkeen. Niitä tehtiin kaiken kaikkiaan kolme, joista osa niistä liittyi Hägglundin armeijakunnan saarrostushyökkäyksiin. Ruhtinaanmäki pysyi kuitenkin toistaisesi vihollisen hallussa.

Hägglundin armeijakunta (IV AK) teki 1939 kaksi vastahyökkäystä kauemmaksi Käsnäselän−Lemetin tielle. Ensimmäinen alkoi heti 12.2. ja toinen 26.12.Tietä ei saatu katkaistuksi, mutta hyökkäävän jalkaväkidivisioonan (18.Jv.D) oli sidottava yksi jalkaväkirykmentti selustayhteytensä suojaamiseen.

Joulukuun viimeinen saarrostushyökkäys katkaisi Käsnäselän tien

Kartta muokattu kirjasta Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin. Kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Hannukselan divisioonan (13. D) alueella siirryttiin ensimmäisten vastahyökkäysten jälkeen 19.12. puolustusryhmitykseen. IV Armeijakunta käski 24.12. divisiooniensa valmistautua uuteen vastahyökkäykseen.

Hyökkäyksen tavoitteena oli lyödä Ruhtinaanmäen–Lemetin alueella olevat vihollisen jalkaväkidivisioonan (18.Jv.D) joukot. Ensimmäisessä vaiheessa Kitilän suunnan joukkojen (13. D) oli katkaistava vihollisdivisioonan (18.Jv.D) yhteydet itään ottamalla haltuunsa Käsnäselkään johtava tie Siiran tienhaaran alueella.

Neljännen Armeijakunnan Kollaanjoen alueella taistelevan Tiaisen divisioonan (12. D) oli Hannukselan divisioonan hyökkäykseen liittyen osallistuttava noin pataljoonan vahvuisella osastolla hyökkäykseen pohjoisesta Käsnäselän vihollisen kenttähuoltolaitoksia vastaan Uomaassa. Hannukselan divisioonan (13. D) oli toisessa vaiheessa aloitettava hyökkäys myös Ruhtinaanmäkeen ja siitä edelleen etelään.

Vihollisen selustayhteys katkaistiin

Ensimmäisen vaiheen hyökkäysjoukot pääsivät Siiran tienhaaran alueella Käsnäselän tielle. Hyökkäys katkaisi lopullisesti 18. Jalkaväkidivisioonan huoltotien länteen. Idempänä vihollisen varmistusosastot estivät suomalaispataljoonan etenemisen Uomaan kylään. Hyökkäysosasto häiritsi vihollisen liikennettä Uomaan–Käsnäselän tiellä.

Vihollinen torjui hyökkäykset Ruhtinaanmäkeen

Ruhtinaanmäen peltoaukeita. SA-kuva.

Lännessä toisen vaiheen hyökkäys pääsi eteenpäin vain molemmin puolin Ruhtinaanmäkeä. Tämän suunnan hyökkäys keskeytettiin 29.12., mutta hyökkäystä Ruhtinaanmäen valtaamiseksi jatkettiin vielä 3.1. saakka. Samana päivänä myös idässä Käsnäselän tiellä liikennettä häirinneet osastot irtautuivat. Hägglundin armeijakunta (IV AK) aloitti joukkojen kokoamisen uutta vastahyökkäystä varten.

Laatokan Meripuolustus häiritsi vihollisen liikennettä Laatokan rantatiellä

Salmin–Kitilän tien suunnassa hyökänneen jalkaväkidivisioonan (168.Jv.D) sivustaan Laatokan saarille jäi Laatokan Meripuolustuksen Salmin lohkon rannikkolinnakkeita. Erityisesti Mantsin linnake pystyi sekä tulellaan että jalkaväkipartioillaan häiritsemään merkittävästi divisioonan liikennettä.

Joulukuun aikana Valamosta oli siirretty jäitse Erillinen Pataljoona 23 (Er.P 23) Mantsin linnakkeelle. Linnake sai näin lisää jalkaväkijoukkoja. Linnakkeen Erillinen Polkupyöräkomppania (Er.PPK 4) oli Hannukselan divisioonan joukkojen vetäytymisen jälkeen aloittanut partioiden lähettämisen häirintätehtäviin rantatielle.

Linnakkeen joukot miehittävät 20.12. Lunkulansaaren pohjoispään. Joulukuun lopulla Mantsin linnakkeen joukot miehittivät myös osan Uuksalonpäätä ja perustivat sen niemenkärkeen tulenjohtopaikan. Mantsin linnakkeen kaksi 152 mm:n rannikkotykkiä tulittivat koko joulukuun vihollisen liikennettä rantatiellä.

Ari Raunio