Muokattu kartta kirjasta Ari Raunio – Juri Kilin, Talvisodan taisteluja. Kolmas painos. Karttakeskus 2010.

Puna-armeijan joukkojen eteneminen Tolvajärvelle ja Ilomantsin suuntaan

Laatokan pohjoispuolisen Laatokan Karjalan, Raja-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueella hyökänneen neuvostoliittolaisen 8. Armeijan pohjoisella sivustalla hyökkäsi prikaatinkomentaja Roman I. Paninin komentama jalkaväkiarmeijakunta (1.Jv.AK). Sen kahdesta jalkaväkidivisioonasta toinen (155.Jv.D) hyökkäsi Ilomantsin suuntaan ja toinen (139.Jv.D) Tolvajärven suuntaan.

Tolvajärven suunnan divisioonan komentajana oli prikaatinkomentaja Nikolai I. Beljajevin. Hänen jalkaväkidivisioonansa kärki taisteli 6.12. Tolvajärven itäpuolella. Jalkaväkiarmeijakunnan uudeksi komentajaksi määrättiin 23.12. divisioonankomentaja Dmitri T. Kozlov.

Osasto Räsäsen joukot vetäytyivät Tolvajärven ja Ilomantsin suuntiin

Osasto Räsäsen joukot olivat Suojärven alueelta aloittaneet vetäytymisen sekä Tolvajärven suuntaan että Ilomantsin suuntaan kumpaankin erillinen pataljoona. Ilomantsin suunnalla taisteli aluksi erillinen pataljoona (Er.P 11). Alueelle lähetettiin vahvennukseksi yksi Kenttätäydennysprikaatin pataljoona (XIII/KT-Pr.).  Tolvajärven suunnan joukkoja vahvennettiin viivytystaistelujen aikna mm. kahdella pataljoonalle.

Ryhmä Talvelan perustaminen

Puolustusvoimien palveluksesta 1930 eronnut jääkäriupseeri, eversti Paavo Talvela oli ylimääräisten harjoitusten aikana kutsuttu palvelukseen puolustusministeriön sotatalouspäällikön apulaiseksi ja sotavarusteneuvoston esikuntapäälliköksi.

Ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim käski Talvelan saapua 6.12.1939 Päämajaan Mikkeliin. Siellä hän sai tehtävän. Talvelan johtoon perustettavan osaston oli lyötävä Korpiselän ja Ilomantsin suuntaan edenneet vihollisvoimat sekä jatkettava hyökkäystä Suojärven suuntaan. Päämajan ajatuksena oli Suojärven alueen takaisinvaltaus Osasto Talvelan ja IV Armeijakunnan voimin. Myöhemmin Osasto Talvelaa ryhdyttiin kutsumaan Ryhmä T:ksi.

Suoraan Päämajan alaiselle Ryhmä Talvela alistettiin lisää joukkoja. Ilomantsin suunnan joukoista muodostettiin Osasto A ja Tolvajärven suunnan joukoista Osasto P.

Ilomantsin suunta

Jalasjärveläisiä Ilomantsin puolustajia yhteiskuvassa talvella 1940. SA-kuva.

Osasto Talvelan vahvennuksesi Ilomantsin suunnalle oli saapumassa Kenttätäydennysprikaatista kolme pataljoonaa ja kranaatinheitinkomppania.  Suunnan kaikista joukoista muodostettavan Osasto A:n komentajaksi määrättiin jääkäriupseeri, eversti Per (Pelle) Ekholm.

Ilomantsin suunnan taistelut muodostuivat asemasodaksi

Talvelan ottaessa rintamavastuun Ilomantsin suunnalla taisteluja käytiin Möhkön ja Kallioniemen lossin alueilla. Osasto A:n komentaja, eversti Ekholm saapui 8.12. Ilomantsiin. Seuraavana päivänä hän antoi Möhkön alueella taistelleille joukoille luvan vetäytyä Oinaansalmelle. Vihollisdivisioonan joukot hyökkäsivät 10.12. myös Kallioniemen suunnalla. Osin puolustajan selustaan päässeet vihollisjoukot lyötiin takaisin. Osasto A:n aloittama vastahyökkäys ei saavuttanut merkittävää menestystä. Ilomantsin suunnan rintama vakiintui Kallioniemen−Oinaansalmen tasalle.

Osasto P saavutti Tolvajärvellä merkittävän voiton

Osasto P aloitti 12.12. aamulla hyökkäyksensä Tolvajärvellä. Samaan aikaan omaa hyökkäystään valmistellut Beljajevin jalkaväkidivisioona (139.Jv.D) aloitti päivän taistelujen jälkeen vetäytymisensä. Divisioona oli jonkin aikaa lähes taistelukyvytön. Tolvajärven taistelun jälkeisessä vetäytymisvaiheessa rintamalle keskitetty 75. Jalkaväkidivisioona otti 139. Jalkaväkidivisioonalta rintamavastuun.

Ägläjärven valtaus

Osasto P saavutti neljä päivää myöhemmin 17.12. Ägläjärven. Sinne olivat ryhmittynyt puolustukseen pääosat 75. Jalkaväkidivisioonasta ja 139. Jalkaväkidivisionan taistelukykyiset joukot.

Taistelut Ägläjärvellä kestivät viisi päivää. Osasto P:n joukot valtasivat sen 22.12. Seuraavana päivänä osaston hyökkäys pysähtyi vihollisen asemiin Aittojoella, jonne Päämaja pysäytti Ryhmä Talvelan hyökkäyksen. Rintamalinjat vakiintuivat tälle tasalle sodan loppuun asti.

Molemmat osapuolet kärsivät taisteluissa suuret tappiot

Tolvajärven ja Ägläjärven taisteluihin osallistuneiden neuvostoliittolaisten jalkaväkidivisioonien omien ilmoitusten mukaan ne kärsivät talvisodan ensimmäisen kuukauden (30.11.1939−1.1.1940) aikana 6 490 miehen tappiot. Näistä 139. Jalkaväkidivisioonan tappiot olivat 3 552 miestä, joista 761 kaatuneina, 1 715 haavoittuneina ja 1 076 kadonneina. 75. Jalkaväkidivisioonan tappiot olivat 2 938 miestä, josta 747 kaatuneina, 957 haavoittuneina ja 1 234 kadonneina.

Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939−45 menehtyneiden tietokannassa Osasto P:n joukkojen riveissä kaatui 517 miestä 31.11.−31.12.1939. Pääosa, 412 kaatui kolme pataljoonaa ja rykmentin muut joukot käsittäneessä Jalkaväkirykmentti 16:ssa, Erillinen Pataljoona 112:n (Er.P 112) riveissä 49, Polkupyöräpataljoona 7:n 34, Er.P 10:n 10, Er.P 9:n 6 ja Kenttätykistörykmentti 6:n III Patteriston (III/KTR 6) riveissä 6.

Osasto P:n oman ilmoituksen mukaan sen tappiot Ägläjärven taisteluissa 17.−23.12.1939 olivat 748 miestä, joista 274 kaatuneina, 445 haavoittuneina ja 29 kadonneina.

Ari Raunio