Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Hyökkäysvalmistelut Suomussalmen taistelujen aikana

Yhdeksäs Divisioona (9. D) aloitti jo Suomussalmen taistelujen aikana hyökkäysvalmistelut Raatteen tielle pysäytetyn neuvostoliittolaisen jalkaväkidivisioonan (44.Jv.D) lyömiseksi. Ryhmä Suden alueella toiminut Jalkaväkirykmentti 65 alistettiin Suomussalmen valtauksen jälkeen 9. Divisioonalle. Rykmentti saapui taistelualueelle 4.1. ja liittyi divisioonan tammikuun ensimmäisenä päivänä aloittamaan hyökkäykseen.

Raatteen tiellä lyötiin vihollisen jalkaväkidivisioona

Raatteen tielle jäänyttä puna-armeijan 44. Jalkaväkidivisioonan kalustoa. SA-kuva.

Neuvostodivisioonan (44.Jv.D) kärkeä vastaan hyökättiin vajaan kahden jalkaväkirykmentin (JR 27 ja JR 65) voimin etelästä ja pohjoisesta. Vuokkijärven jäätynyttä selkää hyväksi käyttäen siirrettiin noin viisi pataljoonaa vihollisdivisioonan eteläiselle sivustalle. Osasto Kari käsitti kaksi pataljoonaa (Er.P 15 ja IV/KT-Pr.) ja kevyen osaston (Kev.Os. 22). Osasto hyökkäsi Raatteen tielle etelästä johtavan tien suunnassa. Jääkäriupseerin, everstiluutnantti Uno Fagernäsin komentama jalkaväkirykmentti (JR 64) hyökkäsi etelästä yhdellä pataljoonalla kohti Likoharjua ja yhdellä komppanialla (K/JR 64) rajan tuntumassa kohti Raatevaaraa.

Lähes viikon kestäneet taistelut päättyivät suomalaisten loistavaan voittoon. Vihollisen jalkaväkidivisioona (44.Jv.D) menetti täydellisesti taistelukykynsä. Pääosa jalkaväkidivisioonan raskaasta kalustosta jäi Raatteen tielle suomalaisten sotasaaliiksi. Osa divisioonan henkilöstöstä pääsi metsien kautta vetäytymään rajan taakse. Sinne selvisi myös jalkaväkidivisioonan komentaja, prikaatinkomentaja Aleksei I. Vinogradov. Hänet tuomittiin sotatuomioistuimen päätöksellä kuolemaan ja teloitettiin joukkonsa rivistön edessä ampumalla.

Muokattu kartta kirjasta, Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939−45 kulku kartoin, kolmas painos, Karttakeskus 2013.

Rintaman vakiintuminen

Kiantajärven yli Suomussalmelta paenneet neuvostojoukot (163.Jv.D) pysäyttivät Ryhmä Suden etenemisen Juntusrannan tuntumaan Kelojoen länsirannalle.

Kuusamon suunta pysyi suhteellisen rauhallisena koko talvisodan ajan. Raatteen tien taistelujen jälkeen siirryttiin Juntusrannan–Suomussalmen alueella asemasotaan. Siilasvuon divisioona siirrettiin Kuhmon suunnalle. Osa Suomussalmen ja Juntusrannan suunnan joukoista siirrettiin Etelä-Suomen rintamille, muun muassa yksi jalkaväkirykmentti (JR 64) Laatokan Karjalaan.

Raatteen suunnalle muodostettiin Pohjois-Suomen Ryhmän alainen Osasto Kari. Se ryhmittyi puolustukseen valtakunnanrajan tuntumaan. Ryhmä Susi jäi Pohjois-Suomen Ryhmän alaisena rintamavastuuseen Juntusrannan alueelle. Helmikuussa Ryhmä Suden vastuualueeseen liitettiin myös Kuusamon suunta, jossa toimi Osasto Seppälä. Sen oli vetäydyttävä sodan päätyttyä uuden valtakunnanrajan taakse.

Ari Raunio